Youtuubista löytyy tätänykyä paljon hyviä mudien agilitypätkiä maailmalta. Unkarissa ja Unkarin ympärysmaissa kisaa varsinkin medeissä useita mudeja aivan maansa huipulla. Alle olen koonnut muutamia.
Fanitan hirmuisesti esimerkiksi Slovenian Polona Bonacia ja Šja-mudia (Ozugrato Buzavirag), joiden yhteistyötä on upeaa katsella. Heidän webbisivunsa löytyy täältä. Parin video Agilityn MM-kisoista Helsingistä 2008. Samat kisat, hyppyrata.
Oman maansa huippuihin lukeutuu myös Tsekkiläinen Barbara Sajdoková ja Gondüzö-Alkonyat Zafír Bogárka (medi) sekä Méhes - Kerti Arasz (maksi). Safir valittiin Tsekin MM-joukkueeseen vuonna 2009. Barbara on myös kasvattanut jo muutaman mudipentueen, ja kennelin webbisivut löytyy täältä.
Safirin tyylinäytteet Tsekin MM-karsintakisoista 2009, normaali ja hyppyrata sekä Csokin esitykset vuodelta 2008.
Nuorempaa polvea Unkarissa edustaa Rády Rebeka ja medi-narttu Kormosvari-Hajto Pletyka. Näin itse Rebekan ja Pletykan harjoittelua vuonna 2006 Unkarissa, ja meno oli jo silloin tosi lupaavaa, ja siitä vain parantunut. Pletyka Unkarin Agilitymestiksissä vuonna 2008
Belgiassa kasvatetut Nomade ja Erzie ovat tehneet myös mudia tunnetuksi. Sveitsiläinen Letizia Pelligrini ja Nomade nähtiin Agilityn MM-kisoissa 2009, Nomade on myös Sveitsin agilitymestari 2009. Tässä pätkä AWC 09 Dornbirnistä.
Belgian Petrone Hoebeeck ja Erzie on voittanut mm. Belgian Grand Prix:n 2009
Myös Suomessa on useita hyviä agilitymudeja, sekä medeissä että makseissa, Agility Rankingista löytyy tällä hetkellä kolmosissa kisaavat koirat ja niiden sijoitukset. Äimistyttävää, miten monta kolmosissa kisaavaa koirakkoa mudeista tällä hetkellä löytyy kahdessa säkäluokassa, kun otetaan huomioon miten pieni rotu on! Ohjaajat ovat tehneet hienoa työtä, ja täytyypä kyllä koirienkin olla lahjakkaita.
Medi mudit
Maksi mudit
2009-11-28
2009-10-25
LT-tuloksia
Heta (K. Hamvas Hirvivö) ja Paavo (Kecskefogo Buszke) kävivät tänään Seinäjoella SRY:n järjestämässä luonnetestissä, jossa tuomareina toimivat Sirkka Lempinen ja Jorma Lankinen. Vaikka arkielämässä koirat ovat hyvinkin erilaisia, olivat pisterivit melkoisen lähellä toisiaan. Alla testitulos osa-alueittain.
Heta:
Toimintakyky: -1, pieni
Terävyys: +1, pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu: +1, pieni
Taisteluhalu: -1, pieni
Hermorakenne: +1, hieman rauhaton
Temperamentti: +1, erittäin vilkas
Kovuus: +1, hieman pehmeä
Luoksepäästävyys: +3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus: laukausaltis (-)
Yhteensä +80 p.
Paavo:
Toimintakyky: -1, pieni
Terävyys: +1, pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu: -1, haluton
Taisteluhalu: -1, pieni
Hermorakenne: +1, hieman rauhaton
Temperamentti: +1, erittäin vilkas
Kovuus: +1, hieman pehmeä
Luoksepäästävyys: +3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus: laukausaltis (-)
Yhteensä +78 p.
Tuomarien kommenttien mukaan Hetasta edelleen näkee että sillä on ollut hieman kuoppainen alkutaival, mutta se yrittää siitä huolimatta unohtaa huonoja kokemuksia niin paljon kun pystyy, vaikkei pehmeytensä vuoksi kokonaan niistä ehkä yli pääsekään.
Kumpainenkin sai maininnan laukausaltis. Paavon kohdalla se oli odotettavissa, Hetan kohdalla ei niinkään, sillä se ei ole satunnaisesta paukkeesta hermoillut. Puolen tunnin henkinen prässi kuitenkin erottaa jyvät akanoista. Kummankaan kohdalla mainittu alttius ei kuitenkaan arkielämässä onneksi aiheuta ongelmia. Luonnetestin sääntövihkossa laukausalttius määritellään seuraavasti: "Laukausalttiiksi luokitellaan koira, joka reagoi selvästi, suunnilleen samalla tavalla jokaiseen laukaukseen rauhoittumatta tai hermostumatta enempää ja jonka sisäinen jännite ei nouse sellaiseen asteeseen, että selviä hermostuneisuuden oireita näkyisi."
Kiitoksia Sarille Paavon tuomisesta testiin :) Testit toivottavasti saatiin videolle, katsotaan myöhemmin mitä kameran kennolle tallentui.
Heta:
Toimintakyky: -1, pieni
Terävyys: +1, pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu: +1, pieni
Taisteluhalu: -1, pieni
Hermorakenne: +1, hieman rauhaton
Temperamentti: +1, erittäin vilkas
Kovuus: +1, hieman pehmeä
Luoksepäästävyys: +3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus: laukausaltis (-)
Yhteensä +80 p.
Paavo:
Toimintakyky: -1, pieni
Terävyys: +1, pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu: -1, haluton
Taisteluhalu: -1, pieni
Hermorakenne: +1, hieman rauhaton
Temperamentti: +1, erittäin vilkas
Kovuus: +1, hieman pehmeä
Luoksepäästävyys: +3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus: laukausaltis (-)
Yhteensä +78 p.
Tuomarien kommenttien mukaan Hetasta edelleen näkee että sillä on ollut hieman kuoppainen alkutaival, mutta se yrittää siitä huolimatta unohtaa huonoja kokemuksia niin paljon kun pystyy, vaikkei pehmeytensä vuoksi kokonaan niistä ehkä yli pääsekään.
Kumpainenkin sai maininnan laukausaltis. Paavon kohdalla se oli odotettavissa, Hetan kohdalla ei niinkään, sillä se ei ole satunnaisesta paukkeesta hermoillut. Puolen tunnin henkinen prässi kuitenkin erottaa jyvät akanoista. Kummankaan kohdalla mainittu alttius ei kuitenkaan arkielämässä onneksi aiheuta ongelmia. Luonnetestin sääntövihkossa laukausalttius määritellään seuraavasti: "Laukausalttiiksi luokitellaan koira, joka reagoi selvästi, suunnilleen samalla tavalla jokaiseen laukaukseen rauhoittumatta tai hermostumatta enempää ja jonka sisäinen jännite ei nouse sellaiseen asteeseen, että selviä hermostuneisuuden oireita näkyisi."
Kiitoksia Sarille Paavon tuomisesta testiin :) Testit toivottavasti saatiin videolle, katsotaan myöhemmin mitä kameran kennolle tallentui.
2009-10-05
Tilastonippeleitä
Unkarinpaimenkoirat ry laati mudin jalostuksen tavoiteohjelman vuonna 2005, ja sen tilastot kattavat vuodet 1976-2004. Alla muutamia tilastopäivityksiä. Klikkaa taulukkoa niin näet sen suurempana.
Mudien sukupolvenväli on neljästä viiteen vuotta. Yhdessä sukupolvessa mudien rekisteröinnit ovat nousseet lähes kaksi ja puolikertaisiksi, vuosien 2000-2004 välillä rekisteröitiin 52 mudia, ja vuosien 2005-2009 (lokakuu) välillä on rekisteröity jo huikeat 121 mudia - ja muutama pentue on vielä kenties tulossa vuoden 2009 loppupuolella.

Kasvattajat ja rodunharrastajat ovat aina olleet aktiivisia tuomaan koiria myös ulkomailta. Vuosien 2000-2004 välillä Suomeen tuotiin vain kolme koiraa, vuonna 2000 rekisteröitiin Ruotsista tuotu musta mudinarttu Jakalmo´s Leha, vuonna 2002 rekisteröitiin Unkarista tuotu ruskea mudiuros Pasztor-Virtus Igazlato Mocca, ja vuonna 2004 rekisteröitiin Unkarista tuotu tuhkanharmaa mudinarttu Szürkevillám
Hamu Pipõke. Näistä koirista Moccalla on Suomessa 2 pentuetta, yhteensä 8 pentua, ja Pipõllä neljä pentuetta, yhteensä 19 pentua. Yhteensä vuosina 1976-2004 oli Suomeen tuotu 26 mudia.
Vuosien 2005-2009 (lokakuu) välillä on Suomeen tuotu ulkomailta yhteensä 26 mudia: 12 urosta ja 14 narttua. Koirista 13 on mustia, 7 blue merlejä, 4 fakoja, 1 valkoinen. Tuonneista seitsemällä on vuoden 2009 lokakuuhun mennessä ollut jo Suomessa pentueita. Puolet kaikista Suomeen tuoduista mudeista on tuotu viimeisten viiden vuoden aikana!

Vuoden 2004 jälkeen rodun pariin on tullut lisää uusia kasvattajia, ja lisäksi monet vanhemmista ovat edelleen aktiivisia. Vuoden 2004 JTO:n kasvattajatilastossa mainituista kasvattajista aktiivisia vuosien 2005-2009 välillä ovat olleet Kilvan, Mustapippurin, Saunatytön ja Szofogadas. Uusia kasvattajia ovat Black Wizard´s, Pilkkopimeän, Takkutukan, Vimmatun, sekä yksi toistaiseksi kennelnimetön.

Vaikka viimeisen viiden vuoden aikana pentueita on syntynyt yli kaksi kertaa enemmän kuin vuosien 2000-2004 välillä, tehollinen populaatiokoko (TP) on laskenut hieman, ja on 68% verrattuna ihannepopulaatioon (IP). Ihannepopulaatiossa jokaisella pentueella on eri vanhemmat, eli jokainen jalostuskoira olisi tehnyt vain yhden pentueen, jolloin tehollinen koko olisi kaksi kertaa pentueiden lukumäärä. Vertaamalla populaation toteutunutta tehollista kokoa ihannepopulaatioon, voidaan tarkastella mikä osuus maksimista on hyödynnetty. Koska käytännössä useimmat kasvattajat mielellään teettävät omistamallaan hyvällä nartulla useamman kuin yhden pentueen, mahdollisimman lähelle ihannepopulaation tilaa päästään käyttämällä mahdollisimman monia eri uroksia.

Suomessa syntyneiden pentueiden sukusiitosprosentit ovat vuosien 2000-2009 välillä olleet 10 sukupolvella laskettaessa keskimäärin noin 6.12%. Alhaisin vuotuinen sukusiitosprosentti on ollut 2.1% vuonna 2002, jolloin syntyi vain yksi pentue, jonka ss-% on alhaisin koko laskenta-ajalta, ja korkein keskimääräinen vuotuinen ss-% on lokakuuhun 2009 mennessä ollut 8.2% vuonna 2009, jolloin syntyi myös laskenta-ajan korkeimman yksittäisen ss-%:n omaava pentue. Mahdolliset loppuvuodesta 2009 syntyvät pentueet voivat tasoittaa keksimääräistä ss-%:a. Tilaston lähde: http://cybermudi.net/inbreeding_fin2.html
Sukusiitos vähentää heterotsygoottisten geeniparien osuutta jokaisessa sukupolvessa sukusiitosasteen verran. Sukusiitosaste riippuu laskennassa mukana olevien sukupolvien määrästä. Nopeassa sukusiitoksessa haitallisen sukusiitosasteen rajana pidetään 10-12 %; yleensä suositellaan kolmen sukupolven perusteella lasketun sukusiitosasteen pitämistä alle 6 % ja viiden sukupolven perusteella lasketun alle 10 %. Suositellaan myös, että yhdistelmän sukusiitosaste olisi korkeintaan sama kuin rodun keskimääräinen sukusiitosaste.
Eläinkantojen sukusiitosta kuvataan yleensä paremmin niiden keskimääräisen sukusiitosasteen kasvunopeudella kuin absoluuttisella sukusiitosasteella. Suljetun kannan sukusiitosaste kasvaa sukupolvi toisensa jälkeen. Kaikki koirarodut ovat suljettuja kantoja, jos niissä ei ole rotuun ottoja tai risteytyksiä.
lähde: http://katariinamaki.com/JTO_pop_ohjeet.htm
Edellä mainitun perusteella ohjeellisena voisi siis pitää 10 sukupolvella laskettuna yhdistelmän sukusiitosastetta 6.12, joka on hieman matalampi kuin serkusparitus. Mudien tilanne lienee hieman valoisampi kuin monen muun koirarodun, sillä mudien rekisteri Unkarissa on edelleen auki, joten rotuunottojen kautta voidaan edelleen tuoda uusia kantakoiria, joita käyttämällä voidaan teoriassa osaltaan hidastaa kannan sukusiitosasteen kasvua.

Jalostukseen käytetyt koirat. Suositeltava yläraja yksittäisen koiran jälkeläismäärälle riippuu kannan koosta, ja rajat voivat elää rekisteröintimäärien mukaan. Eräs yleisesti suositeltu raja yksittäisen koiran jälkeläismäärälle on korkeintaan 10 % kahden vuoden tai 5 % neljän vuoden rekisteröinneistä. Koiran toisen polven jälkeläismäärä saisi yksittäisellä koiralla olla pienessä rodussa korkeintaan 10 % suhteutettuna sukupolven rekisteröintimääriin.
Viimeisen viiden vuoden aikana on jalostukseen käytetty 14 urosta, joista viidellä on enemmän jälkeläisiä kuin populaation kannalta olisi ihanteellista; Cserenyfalvi Alkony (12.8%), Nyirsegfia Maci (12.8%), Madraz-Bunda Azazello (10.6%), Uros Du Clos Saint-Joseph (10.6%) ja Pasztor-Virtus Igazlato Mocca (8.5%). Tilastoon vaikuttaa loppuvuoden rekisteröinnit. Viimeisen viiden vuoden aikana käytetyistä uroksista kolmelle on ehtinyt syntyä jo 2. polven jälkeläisiä; Nyirsegfia Macilla on Suomessa 16 lastenlasta, Sea-Rock Eri Epelillä on Suomessa 5 lastenlasta ja Mustantassun Sulolla 6 lastenlasta. Nyirsegfia Macin lastenlasten määrä on 17% viimeisen viiden vuoden rekisteröinneistä, kun suositus olisi 10%.

Vertailun vuoksi vuosina 2000-2004 käytettiin jalostukseen yhdeksää urosta, joista kaikilla on 2. polven jälkeläisiä. Yhteensä näillä 9:llä uroksella on 94 toisen sukupolven jälkeläistä. Eniten lapsenlapsia on uroksella Szofogadas Huszon Negyes (21 kpl), seuraavina tulevat tasaväkisinä edellä mainitun poika Madraz-Bunda Athos ja Baromallasi Dodo (18 kpl), neljäntenä Szofogadas Merre (10 kpl) sekä Szofogadas Harminc Kilence (8 kpl).

Viimeisen viiden vuoden aikana on jalostukseen käytetty 14 narttua, joista neljällä on enemmän jälkeläisiä kuin populaation kannalta olisi ihanteellista; Szürkevillám Hamu Pipõke (13.8%), Saunatytön Bakula (11.7%), Szofogadas Last (10.6%) ja Mustapippurin Napakymppi (8.5%). Viimeisen viiden vuoden aikana käytetyistä nartuista neljällä on jo 2. polven jälkeläisiä; Mustapippurin Saaralla ja M. Muotovaahdolla on kummallakin 15 lastenlasta (15.9%), M. Mansikkamissillä on kuusi lastenlasta (6.4%) ja Szürkevillám Hamu Pipõkellä neljä (4.3%). Yksittäisen jalostuskoiran lastenlasten osuuden tulisi olla alle 10% sukupolvesta.

Vuoksi vuosina 2000-2004 käytettiin jalostukseen kuutta, joista kaikilla on 2. polven jälkeläisiä. Yhteensä näillä 6:lla nartulla on 63 toisen sukupolven jälkeläistä.

Lisää tilastoja tulossa.
Mudien sukupolvenväli on neljästä viiteen vuotta. Yhdessä sukupolvessa mudien rekisteröinnit ovat nousseet lähes kaksi ja puolikertaisiksi, vuosien 2000-2004 välillä rekisteröitiin 52 mudia, ja vuosien 2005-2009 (lokakuu) välillä on rekisteröity jo huikeat 121 mudia - ja muutama pentue on vielä kenties tulossa vuoden 2009 loppupuolella.

Kasvattajat ja rodunharrastajat ovat aina olleet aktiivisia tuomaan koiria myös ulkomailta. Vuosien 2000-2004 välillä Suomeen tuotiin vain kolme koiraa, vuonna 2000 rekisteröitiin Ruotsista tuotu musta mudinarttu Jakalmo´s Leha, vuonna 2002 rekisteröitiin Unkarista tuotu ruskea mudiuros Pasztor-Virtus Igazlato Mocca, ja vuonna 2004 rekisteröitiin Unkarista tuotu tuhkanharmaa mudinarttu Szürkevillám
Hamu Pipõke. Näistä koirista Moccalla on Suomessa 2 pentuetta, yhteensä 8 pentua, ja Pipõllä neljä pentuetta, yhteensä 19 pentua. Yhteensä vuosina 1976-2004 oli Suomeen tuotu 26 mudia.
Vuosien 2005-2009 (lokakuu) välillä on Suomeen tuotu ulkomailta yhteensä 26 mudia: 12 urosta ja 14 narttua. Koirista 13 on mustia, 7 blue merlejä, 4 fakoja, 1 valkoinen. Tuonneista seitsemällä on vuoden 2009 lokakuuhun mennessä ollut jo Suomessa pentueita. Puolet kaikista Suomeen tuoduista mudeista on tuotu viimeisten viiden vuoden aikana!

Vuoden 2004 jälkeen rodun pariin on tullut lisää uusia kasvattajia, ja lisäksi monet vanhemmista ovat edelleen aktiivisia. Vuoden 2004 JTO:n kasvattajatilastossa mainituista kasvattajista aktiivisia vuosien 2005-2009 välillä ovat olleet Kilvan, Mustapippurin, Saunatytön ja Szofogadas. Uusia kasvattajia ovat Black Wizard´s, Pilkkopimeän, Takkutukan, Vimmatun, sekä yksi toistaiseksi kennelnimetön.

Vaikka viimeisen viiden vuoden aikana pentueita on syntynyt yli kaksi kertaa enemmän kuin vuosien 2000-2004 välillä, tehollinen populaatiokoko (TP) on laskenut hieman, ja on 68% verrattuna ihannepopulaatioon (IP). Ihannepopulaatiossa jokaisella pentueella on eri vanhemmat, eli jokainen jalostuskoira olisi tehnyt vain yhden pentueen, jolloin tehollinen koko olisi kaksi kertaa pentueiden lukumäärä. Vertaamalla populaation toteutunutta tehollista kokoa ihannepopulaatioon, voidaan tarkastella mikä osuus maksimista on hyödynnetty. Koska käytännössä useimmat kasvattajat mielellään teettävät omistamallaan hyvällä nartulla useamman kuin yhden pentueen, mahdollisimman lähelle ihannepopulaation tilaa päästään käyttämällä mahdollisimman monia eri uroksia.

Suomessa syntyneiden pentueiden sukusiitosprosentit ovat vuosien 2000-2009 välillä olleet 10 sukupolvella laskettaessa keskimäärin noin 6.12%. Alhaisin vuotuinen sukusiitosprosentti on ollut 2.1% vuonna 2002, jolloin syntyi vain yksi pentue, jonka ss-% on alhaisin koko laskenta-ajalta, ja korkein keskimääräinen vuotuinen ss-% on lokakuuhun 2009 mennessä ollut 8.2% vuonna 2009, jolloin syntyi myös laskenta-ajan korkeimman yksittäisen ss-%:n omaava pentue. Mahdolliset loppuvuodesta 2009 syntyvät pentueet voivat tasoittaa keksimääräistä ss-%:a. Tilaston lähde: http://cybermudi.net/inbreeding_fin2.html
Sukusiitos vähentää heterotsygoottisten geeniparien osuutta jokaisessa sukupolvessa sukusiitosasteen verran. Sukusiitosaste riippuu laskennassa mukana olevien sukupolvien määrästä. Nopeassa sukusiitoksessa haitallisen sukusiitosasteen rajana pidetään 10-12 %; yleensä suositellaan kolmen sukupolven perusteella lasketun sukusiitosasteen pitämistä alle 6 % ja viiden sukupolven perusteella lasketun alle 10 %. Suositellaan myös, että yhdistelmän sukusiitosaste olisi korkeintaan sama kuin rodun keskimääräinen sukusiitosaste.
Eläinkantojen sukusiitosta kuvataan yleensä paremmin niiden keskimääräisen sukusiitosasteen kasvunopeudella kuin absoluuttisella sukusiitosasteella. Suljetun kannan sukusiitosaste kasvaa sukupolvi toisensa jälkeen. Kaikki koirarodut ovat suljettuja kantoja, jos niissä ei ole rotuun ottoja tai risteytyksiä.
lähde: http://katariinamaki.com/JTO_pop_ohjeet.htm
Edellä mainitun perusteella ohjeellisena voisi siis pitää 10 sukupolvella laskettuna yhdistelmän sukusiitosastetta 6.12, joka on hieman matalampi kuin serkusparitus. Mudien tilanne lienee hieman valoisampi kuin monen muun koirarodun, sillä mudien rekisteri Unkarissa on edelleen auki, joten rotuunottojen kautta voidaan edelleen tuoda uusia kantakoiria, joita käyttämällä voidaan teoriassa osaltaan hidastaa kannan sukusiitosasteen kasvua.

Jalostukseen käytetyt koirat. Suositeltava yläraja yksittäisen koiran jälkeläismäärälle riippuu kannan koosta, ja rajat voivat elää rekisteröintimäärien mukaan. Eräs yleisesti suositeltu raja yksittäisen koiran jälkeläismäärälle on korkeintaan 10 % kahden vuoden tai 5 % neljän vuoden rekisteröinneistä. Koiran toisen polven jälkeläismäärä saisi yksittäisellä koiralla olla pienessä rodussa korkeintaan 10 % suhteutettuna sukupolven rekisteröintimääriin.
Viimeisen viiden vuoden aikana on jalostukseen käytetty 14 urosta, joista viidellä on enemmän jälkeläisiä kuin populaation kannalta olisi ihanteellista; Cserenyfalvi Alkony (12.8%), Nyirsegfia Maci (12.8%), Madraz-Bunda Azazello (10.6%), Uros Du Clos Saint-Joseph (10.6%) ja Pasztor-Virtus Igazlato Mocca (8.5%). Tilastoon vaikuttaa loppuvuoden rekisteröinnit. Viimeisen viiden vuoden aikana käytetyistä uroksista kolmelle on ehtinyt syntyä jo 2. polven jälkeläisiä; Nyirsegfia Macilla on Suomessa 16 lastenlasta, Sea-Rock Eri Epelillä on Suomessa 5 lastenlasta ja Mustantassun Sulolla 6 lastenlasta. Nyirsegfia Macin lastenlasten määrä on 17% viimeisen viiden vuoden rekisteröinneistä, kun suositus olisi 10%.

Vertailun vuoksi vuosina 2000-2004 käytettiin jalostukseen yhdeksää urosta, joista kaikilla on 2. polven jälkeläisiä. Yhteensä näillä 9:llä uroksella on 94 toisen sukupolven jälkeläistä. Eniten lapsenlapsia on uroksella Szofogadas Huszon Negyes (21 kpl), seuraavina tulevat tasaväkisinä edellä mainitun poika Madraz-Bunda Athos ja Baromallasi Dodo (18 kpl), neljäntenä Szofogadas Merre (10 kpl) sekä Szofogadas Harminc Kilence (8 kpl).

Viimeisen viiden vuoden aikana on jalostukseen käytetty 14 narttua, joista neljällä on enemmän jälkeläisiä kuin populaation kannalta olisi ihanteellista; Szürkevillám Hamu Pipõke (13.8%), Saunatytön Bakula (11.7%), Szofogadas Last (10.6%) ja Mustapippurin Napakymppi (8.5%). Viimeisen viiden vuoden aikana käytetyistä nartuista neljällä on jo 2. polven jälkeläisiä; Mustapippurin Saaralla ja M. Muotovaahdolla on kummallakin 15 lastenlasta (15.9%), M. Mansikkamissillä on kuusi lastenlasta (6.4%) ja Szürkevillám Hamu Pipõkellä neljä (4.3%). Yksittäisen jalostuskoiran lastenlasten osuuden tulisi olla alle 10% sukupolvesta.

Vuoksi vuosina 2000-2004 käytettiin jalostukseen kuutta, joista kaikilla on 2. polven jälkeläisiä. Yhteensä näillä 6:lla nartulla on 63 toisen sukupolven jälkeläistä.

Lisää tilastoja tulossa.
Subscribe to:
Posts (Atom)
